keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Mitäs seuraavaksi?

Terve!

Jalat alkaa jo tuntua normaaleilta. Maanantaina ja tiistaina tuntui pienetkin mäet ja rappuset varsinkin alaspäin tosi tuskasilta, eikä askelkaan kovin kevyt ja ripeä ollut. Maanantaiaamuna tyttö tuli oikein auttamaan, kun kuuli mun ähinät ;). Mutta tänään alkaa olla jalat taas aika vetreät ja rappusetkin sujui ilman tuskia :)

Henkisesti mä olen kyllä edelleen ihan endorfiinihumalassa <3. Ajatukset palaa vähän väliä sunnuntaille ja siihen huikeaan fiilikseen. Mieli olis lähtenyt juoksemaan jo vaikka maanantaina, mutta pidän nyt kuitenkin rauhassa lepoa vielä, mahdollisesti käyn tänään kävelyllä, mutta juoksemaan aikasintaan loppuviikosta ja silloinkin todella rauhassa. Sunnuntaille on hieroja varattuna.

Mut mitäs nyt, kun tavoitteet on saavutettu?
Kaverilta tuli jo tossa aiemmin viestiä, että ilmottaudutaanko HCR:lle. Kaverille se on eka puolikas ja mulle sitten kolmas. Se on kyllä ainakin yks tavoite ens vuodelle. Mun puolikkaan aika täytyy kyllä ehdottomasti saada lähemmäs kahta tuntia. Kahteen tuntiin tai varsinkaan alle, ei ehkä vielä rahkeet riitä? Tai mistä sitä tietää, tässä on paljon aikaa treenata.

Kattelin myös tossa Halloween Runia, joka olis 1.11. Revanssi kympiltä :). Mutta katsotaan nyt eka miten tässä palaudutaan...

HHM kiinnostais myös, mutta ne on toisaalta aika lähekkäin HCR:n kanssa. Tapahtumat varmasti selkenee tässä syksyn ja kevään mittaan, mutta selvää on, että puolikkaan ajan parantaminen on tavoite. Uudelle maratonille lähden kanssa ehdottomasti, mutta luulen, että sen aika on syksyllä vasta, ehkä uudestaan Vantaalla?

Mutta nyt tää syksy mennään aikalailla fiilispohjalta. Juoksen varmaan pari lenkkiä viikossa, joskus varmaan enemmänkin tai sitten vähemmän, mutta mitään ohjelmaa en nyt enää loppuvuodelle tee. Pyrin pitämään juoksukuntoa yllä ja lisäämään lyhyemmillä matkoilla nopeutta. Varmaan pidempiäkin lenkkejä tulee juostua, koska niistä mä tykkään :). Mutta haluan myös ehtiä käymään salilla, joogassa ja spinnissä. Ja kiva olis Satsinkin tunteja käydä testaamassa. Vaikka tykkäänkin treenata kohti selkeää tavoitetta, niin tekee varmasti ihan hyvää ottaa välillä vähän rennommin.

Uusi sykemittari kyllä antaa lisäpotkua tohon juoksuunkin ja näkee siitä myös kehitystä. Se oli kyllä tuolla maratonilla ihan loistava, kun ei tarvinnut vauhtia pähkäillä ja näki siitä sit jälkeenpäin kilsavauhdit ja sykkeetkin per kilometri.

Vieläkin kyllä niin uskomaton olo siitä, että mä todella sen maratonin juoksin. Pitkälle on tultu siitä ekasta kympisti viime vuoden Naisten kympillä. Enkä olis kyllä ihan heti uskonut, että vuosi ekasta puolikkaasta, niin juoksenkin jo maratonin. On se aika siistiä! :)
Mun palkintosuklaa :)
26.2

You’ll never know how it 

feels, unless you start. You’ll 

never do the impossible, 

unless you finish.
ilovetorun.org
You know you're a runner 

when... You're sore from 

running a marathon and 

already plan to register 

for next year's marathon.
Näinpä ;) ilovetorun.org

8 kommenttia:

  1. Heippa! Hyvältä kuulostaa suunnitelmat! :) Kertoo paljon siitä, että olit hyvin valmistautunut ja juoksit ihan omalla tasollasi maratonin, koska et ole yhtään sillä fiiliksellä että "never again" vaan ihan innoissaan miettimässä uusia haasteita! :) Huippua! Kevääseen on hyvin aikaa ja HCR:llä paukuttelet sitten enkat :) Nopea puolikas kesäkuussa on myös Forssan Suvi-ilta, jos HHM menee liian lähelle HCR:ää! Kyllä sieltä niitä kisoja löytyy :) OOt kyllä tullut pitkän matkan kympiltä maratoonariksi, upeeta Tanja!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kisoja onneksi piisaa ja Paavo Nurmen maratonia on kanssa mulle kehuttu. Ei jäänyt tosiaan ollenkaan huono fiilis tai toisaalta sellanenkaan olo, että olisin paljon parempaan pystynyt. Aika lailla tuplat on maran aika ku mitä meni ekalla puolikkaalla :). Mutta nyt tiedän, että pystyn siihen ja voi sitten ens kerralla lähteä juoksemaan nelosella alkavaa aikaa :). Ja ylpeenä kannan maratoonarin titteliä ;).

      Poista
  2. Jos kympin revanssia mietit, niin marraskuussa on tuo Joulujuoksu http://www.joulujuoksu.fi/fi/etusivu/
    Sinne juoksemaan hyvän asian puolesta, itsellä ainakin suunnitelmissa!

    Tuo maratonin juokseminen on kyllä upea suoritus! Omalla kohdallani se on vielä haave, ehkäpä ensi vuonna. :) Hyviä tavoitteita olet miettinyt ensi vuodelle. Onneksi ensi kesää varten on vielä aikaa treenata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulujuoksun päivä ei vaan sovi mulle :(. Se olis kyllä varmasti kiva :)

      Toivottavasti ensi vuonna pääset sinäkin sen tunteen kokemaan, mikä tulee, kun maratonin maaliviivan ylittää :). Se on onneks sellainen haave, että se on mahdollista toteuttaa :). Onneks on kesään aikaa, ei sitä tiedä mimmoseen kuntoon tässä vielä itsensä saakaan ennen sitä :)

      Poista
  3. Kivoja suunnitelmia, Tanja! :) Mulle tuli ekan maratonin jälkeen vähän haikeus, että "mitäs nyt?" kunnes tajusin, että voin hyvin juosta maratonin uudelleen ;) Mun piti muuten kans tulla Halloween Runille, mutta meenkin Raatojuoksuun (suunnistus), kun on kauden vikat rastit silloin :P Mene sä, mutta vaan, jos oot palautunut kunnolla! Kannattaa ylipäätään ainakin viikko olla juoksematta, vaikka jalat tuntuiskin hyvältä!

    Mulla on kans ens vuoden tapahtumat mietinnässä jo ;) Yhteen oon jo ilmottautunut, jaiiiiks! Siitä ehkä pian mun blogissa ;) Lisäksi maastotapahtumia tuun varmasti koluamaan ainakin läpi!

    Mut nyt, Tanja, nauti maratoonari-fiiliksestä!!! :) Oot niin hurjan matkan tullut vuodessa, vauuuu!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ehdottomasti meet vikoille rasteille! Mäkin kyllä tunnustelen tarkkaan oonko tarpeeksi palautunut vetämään kovan kympin.
      Jään innolla odottamaan että kuulen sun suunnitelmista :)
      Ja kyllä nautin! :) Kaikkeen sitä pystyy kun tahtoo ja on hyvät tukijoukot ♡

      Poista
  4. Huikeaa. Onnittelut vähän myöhässä :) Minulle rima on jotenkin noussut liian korkealle, tai jokin pelottava asia tullut tuosta maratonista. Pitäisikin kirjoittaa tästä "pelosta" postaus omaan blogiin. Huippu suoritus sulta ja jään odottamaan seuraavia koitoksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :). Mä uskon kyllä, että sä pystyt maratonin juoksemaan, kun et vaan aseta liian kunnianhimoista aikatavoitetta, ja luo itsellesi sitä kautta liikaa paineita. :) Mutta ymmärrän, että se pelottaa, onhan se oikeesti todella pitkä matka ja paljon voi tapahtua juoksun aikana. Olisko sulla joku, jonka kanssa voisit juosta yhdessä? Mutta rauhassa hyvä tulee ja pienin askelin kohti tavoitetta ja vielä tulee se päivä, kun saadaan lukea sun maratonista <3. Saattaa kyllä jo auttaa, kun ne ajatukset kirjoittaa ylös blogiin :)

      Poista

Kiva, kun kommentoit :)