sunnuntai 31. elokuuta 2014

Midnight Run -fiiliksiä

Terve!

Eilen oli tosiaan se odotettu Midnight Run ja mun eka kympin kisa, koska Naistenkympillähän ei ajanottoa ole.

Päivällä jo puhelin sauhusi ja viestiä vaihdeltiin kavereiden kanssa, kun mietittiin millä mennään ja laittaako pitkähihasen alle vai ei. Pari tuntia ennen kun lähdin kotoa, mua alko vähän jännittää. Ei se matka, kyllähän mä kympin juoksen helposti "välipalaksi" niinku kaveri mua tsemppas, mut jos ei meekään alle tuntiin ja sit ärsyttää?

Me saavuttiin aika isolla köörillä tapahtumapaikalla joskus 20.15 tienoilla. Otettiin ryhmäkuvat ja parit selfiet tietty ja hengailtiin hetki ennen ku lähdettiin viemään tavaroita. Viimeseen asti pähkäilin, että laitanko kuitenkin pitkähihasen alle, mutta sit päätin etten laita ja se oli kyllä hyvä ratkaisu. Suht kivuttomasti meni jonotuksetkin vaatesäilytykseen.

Lähtöalueella oli hyvä fiilis ja alkulämpässä nauratti, kun ei kauheen hyvin ollu tilaa, eikä meinannu tasapaino pysyä mukulakivillä. Jotain siinä kuitenkin heiluttiin, jorailtiin ja fiilisteltiin. Mulla oli hurja polte päästä juoksemaan, koska tiistaina olin viimeksi juossut kunnolla. Torstaina tein vain urheilukentällä pienet pyrähdykset, kun käytiin tytön kanssa treenaamassa BabyRunille :)

Ennen lähtöä oikee lonkankoukistaja tuntu vähän kipeeltä, mutta juostessa ei onneks tuntunut. Fiilis oli kyllä muuten aivan loistava ja tunnelma huikea, kun ekat ryhmät lähti juoksemaan.
Kaunista

Aikaisempi lähtö :)
Oma juoksu rullasi alusta asti hyvin, mutta ekat 2 kilsaa jouduttiin menemään aika hitaasti ennen ku päästiin juoksemaan omaa vauhtia. Oli tosi ihanaa juosta ja hyvä ystävä vierellä. Vauhti oli molemmille sopiva, joten pysyteltiin yhdessä. Välillä jouduttiin huutelemaan, kun ohituksissa hetkeks kadotettiin toisemme ja yhellä juomapisteellä jouduin ottamaan spurttia, että sain kaverin taas kiinni. Kilsamerkit tuli koko ajan nopeemmin ja nopeammin vastaan ja yhtäkkiä oltiinkin sit jo ysin kohdalla. Siinä vaiheessa todettiin, et nyt jos hävitään ni sit nähdään maalissa ja vedetään loppukiri omaa tahtia. Aika hyvin kuitenkin pysyttiin kuitenkin siinäkin vielä yhdessä, mutta lopussa kaveri veti sitten 7 sekkaa paremman ajan ku minä:) Mä juoksin kyllä lopussa oikeesti tosi kovaa ja sykkeet paukku kyllä lähellä 200. Mut ei tullu mitään hyytymistä :)

Maalissa näin eka vaan ajan 1.08 ja risat ja meinas itku tulla, kunnes tajusin et ei se tietenkään mun aika ole, vaan se oli ekasta lähdöstä alkaen :D. Mun virallinen aika oli 59.09. Ensin mä olin pikkasen jopa pettynyt, koska treenilenkki meni 1,5 minsaa nopeammin, mutta se oli kyllä noi kaks ekaa kilsaa, jotka hidasti niin paljon. Joten loppupeleissä oon kyllä tyytyväinen! VITSI MÄ JUOKSEN KYMPIN ALLE TUNTIIN! Musta on tullu yks niistä ihmisistä, joita olen ihaillut ja ajatellut, että olispa upeeta jos tohon pystyis. No näköjään pystynkin. :)

Meidän koko porukka sai muuten hienoja aikoja <3. Osa oli eri ryhmissä ja osan kadotin jo lähdössä, mutta treffattiin sitten juoksun jälkeen :) 

Tuolta lähdettiin vielä kaverin synttäreitä juhlimaan pastapartyjen merkeissä. Kotona olin vasta 3.30 ja nyt kyllä väsyttää :D
poseerausta
Mehän oltiin muuten jo eilen aamulla juoksemassa, ku tyttö osallistui BabyRuniin (Leppävaarajuoksu). Oli tosi kiva tapahtuma ja tyttö juoksi upeasti. Kannusti vielä jotain tyttökin matkalla ja oman juoksun jälkeen kannusti kaverinsa maaliin vieressä juosten. Oon niin ylpeä. <3 Ja neiti iloinen hienosta mitalistaan. Meinasi, että mäkin olisin voinut tuolta saada, kun kolme parasta palkitaan, mutta pakko oli sitten kertoa tytölle, ettei äiti nyt ihan siinä sarjassa pärjää :D.

Hieno päivä siis meidän perheen juoksijoille <3

Kolmen viikon päästä sitten Rantakympille, ehkä siellä sais vielä pikkusen ajasta pois... :) Ja ens vuonna todellakin uudestaan MNR:lle :) Mites muilla meni?




Ennen
Jälkeen


keskiviikko 27. elokuuta 2014

Pystynkö mä siihen?

Moikka!

Terveisiä pitkikseltä :). Eilen juoksin siis elämäni pisimmän lenkin ja nyt mennään jo toisiksi pisimmissä treenilenkeissä eli 25(,5) kilsaa. Aikaa meni 3 tuntia.Ja kyllä se siltä tuntuikin!

Pääsin lähtemään lenkille vasta puol kasilta, mikä oli kyllä siinä mielessä hyvä, että aiemmin olis tullut ukkosta ja kaatosadetta niskaan, nyt vältyttiin siltä. ;) olin syöny ruuan viiden maissa, ja olin ajatellut syödä vielä jotain pientä ennen lenkkiä, mutta en sit ehtinytkään, kun olin tytön vanhempainillassa.

Juoksin ensin meidän normaaliin treffipaikkaan ja siitä jatkettiin sitten yhdessä kaverin kanssa ja otettiin vielä kolmaskin kaveri mukaan matkalta. Mä ostin kompressiosäärystimet ja ajattelin niitä testata tällä lenkillä ja ison osan matkaa olivatkin jalassa, mut sit alkoivat jotenkin ahistamaan ja rullasin ne nilkkoihin ;).

Aika raskaalta tuntui kyllä jostain 17 kilsasta alkaen, sekä jaloissa, että muutenkin, mutta varmaan alko kyllä oikeesti olemaan energiat vähissä. Muutaman glukoosipastillin napsin matkalla, mutta ehkä pitäs noilla reissuilla olla jo jotain tujumpaa mukana? Ja ehkä olisin vielä reilummin voinut syödä päivällä? Sain onneksi hyviä vinkkejä geeleistä tänään Sporttaillaa- blogin Hannalta :). Täytyy alkaa niitä testaamaan.

Yksin toi matka olis kyllä ollut aika paljon vielä raskaampaa. Kiitos siis mun ihanille lenkkikavereille. Kumpikin juoksi elämänsä pisimmän lenkin eilen ja toisen kaverin oli tarkotus juosta vaan 10 kilsaa, mutta juoksikin melkein 18!!!. :) Oon superylpeä molemmista mimmeistä! Jos mä sen maratonin maaliviivan yli pääsen, niin todellakin osa kunniasta kuuluu mun ihanille juoksukavereille. <3 Ja mun miehelle, joka eilenkin kysyi lenkin pituutta ja kun sanoin että pitkä, niin totesi "okka, no nähdään sit huomenna" :D mukisematta on hoitanut lapset, jotta mä pääsen juoksemaan (toki tää toimii molempiin suuntiin). Vähän pimeenä se mua taitaa pitää kyllä ;).

Vähän kyllä harmittaa, kun sykemittari tilttas loppulenkistä eikä tallentanut eilistä lenkkiä :(. En siis tiedä sykkeitä, kaloreista sen verran et pari kilsaa ennen loppua oli melkein 1900 kaloria kulunut.

Selvisin siis kunnialla kotiin ja tänään kyllä tuntuu jaloissa! Nyt koitan palautua lauantaiksi, jotta
pääsee siellä sitten kunnolla juoksemaan hyvää aikaa! Tänään kävin hakemassa paidan ja muut vermeet Stadiumista. Lisäksi ostin myös palkkaria, koska ei varmaan kyllä haittaakaan ole semmosta treenin päälle ottaa.

Mutta joo, kyllä kieltämättä eilen kävi mielessä, että olin aivan loppu jo ton 25kilsan jälkeen ja maratonilla on sit vielä piiitkä matka edessä. Pystynkö mä siihen? Ehkä kun tankkaus on kunnossa ja ottaa energiaa myös juoksun aikana ja muistaa juoda tarpeeksi ja jalat turtuu kipuun, ni siihen pystyy?



maanantai 25. elokuuta 2014

Kuntopiiriä ja lepopäiviä

Moikka!

Täällä vietellään jo neljättä lepopäivää. Torstaina olinkin salilla ja lämmittelystä tulikin vähän pidempi ja juoksin sen puuttuvan vitosen lenkin sitten samalla. Viime viikon kilsat jäi kyllä vähän vajaiksi, mutta eipä kai se vaarallista ole :) Matolla juoksin ensin rennommin, sitten vedin vähän intervallia jopa alle 5min/kilsa nopeudella ja sit lopuksi juoksin taas rennommin.

Mulla oli tosiaan salitreenit sovittuna ja ei ollut muuta tietoa treenistä kuin että ensin tehdään mavea, leukoja ja kulmasoutua ja sen jälkeen "kuntopiiri, joka nostaa vähän sykettä". No, kaverin tuntien olis kyllä pitänyt tietää, että hullua settiä on luvassa :D.

Ihan hyvin kyllä kulki, kun ottaa huomioon, että salitreenit on kesällä jäänyt enkä Powerissakaan oo varmaan kuukauteen käynyt. Leuat tehtiin avustettuna laitteessa, koska meistä ei kumpikaan saa yhtään oikeeta leukaa :p. Toi alkuosuus treenistä olikin ihan jees, mutta voi apua se kuntopiiri...

Se olikin sitten sellanen, että 4 liikettä ja 4 kierrosta ja yksi niistä liikkeistä oli sitten burbee! Voi hirvitys! Uhosin jo ensin, että en kyllä tee, mutta kyllä mä sit tein (kun käsky kävi). Monta kirosanaa siinä kyllä tuli suusta ja kierrosten välissä oli oikeesti pakko istua. Ihan oikeesti meinasin luovuttaa, mutta kuten kaveri totesi, jääräpäisyydellä tehdään sitten kun kunto loppuu :D. Ton jälkeen olin kyllä aika onnellinen, että oli monta lepopäivää tiedossa. Seuraavat pari päivää oli hankala suoristaa käsiä ja esim tiskaaminen sattu. Tai käsien kuivaaminen :D.

Sain myös uuden kortin ja muutin sopimukseni niin, että pääsen treenaamaan myös Satsille. Saas nähdä tuleeko koskaan mentyä. Kiinnostais kyllä testata mm. BodyCombat ja sit niitä juoksutunteja. Treenikaveria olen kyllä vailla. Ja en kyllä edes yritä ehtiä ennen, kun vasta maratonin jälkeen. Sit on aikaa testailla kaikkea uuttakin, jos huvittaa :)

Viikonloppu muuten ei ihan mennyt alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta kivaa oli silti. Liikuntaa en harrastanut, mutta söin kyllä sitten senkin edestä. :D. Paljon aikaa ukon kanssa ja ehdin nähdä myös kavereita <3. Nukuttiin pitkään ja otettiin iisisti. Tekee hyvää välillä saada aikuisten aikaa :)

Huomenna on sitten sen pitkiksen vuoro ja 25 kilsaa odottaa. Vähän jännää, kun en oo koskaan noin pitkää juossut, mutta ei se ole toisaalta kuin vajaa kolme kilsaa pidemmälle kuin viimeksi. Ehkä mä selviän? Onneks on seuraa. Ja lauantaina sitten Midnight Run, jota odotan kans tosi paljon. Siistiä päästä antamaan kaikkensa kympillä ja fiilistellä sitä tunnelmaa siellä tapahtumassa! Muuten treenit onkin sitten aika auki. Katon ihan mikä fiilis on sitten pitkiksen jälkeen. Lisäksi tarttis käydä tytön kanssa tuolla urheilukentällä, koska hänellä on myös lauantaina Leppävaarajuoksun Babyrun.

Ketäs muita on tulossa lauantaina?
Maailman paras suklaakakku ja kaverit :)

Lauantaina tehtiin pihviä

Sopiva viini viikonlopulle

Perjantaina oltiin syömässä kullan kanssa

Lapset viety hoitoon ja aikuisten aika alkaa


torstai 21. elokuuta 2014

Meitä ei oo tehty sokerista ;)

Heipparallaa :)

Jos pari viikkoa sitten sai nurista helteistä, niin nyt vois todeta, että vähempikin sade riittäis :D

Tää viikko on tosiaan sellainen, että treenit täytyy puristaa kaikki viikolle (lähinnä ma-to), koska viikonloppuna en pysty treenaamaan. Maanantain pidin kuitenkin suosiolla lepoa, koska sunnuntaina juoksin pitkiksen ja etureisissä muutenkin tuntui jonkin verran.

Tiistaina juostiin kaverin kanssa seiska ja kulki ihan kivasti. Reilua kutosen vauhtia mentiin ja se tuntu musta aika kevyelle, keskisykekin oli 148.

Eiliseksi oli ohjelmaan merkattu rento kymppi ja kaverin kanssa sovittu lenkkitreffit. Ilmahan ei ollut ihan parhaimmillaan, mutta silti ei käynyt edes mielessä perua lenkkiä! Se on meinaan sellanen juttu, että sää voi olla kilpailupäivänäkin ihan kamala ja ei sitäkään peruta. Lisäksi mulla ei ollut enää mahdollisuutta muullekaan päivälle lenkkiä siirtää, koska tänään on salitreenit sovittuna.

Vähän toivoin, että se sade olis ollut ajoittaista, niinku ennustus lupasi, mutta haaveeksi jäi :D Ensin meinasin lähteä vaan pitkähihasella juoksupaidalla ja pitkillä trikoilla, mutta hain sitten kuitenkin vielä takin, kun ajattelin, että pitää edes vähän paremmin vettä, mutta ei se kyllä pitänyt :D

Varmuuden vuoksi kerrottiin vielä Facessa, että ollaan lenkille lähdössä ja varusteiksi ehdotettiin mm. kumppareita ja uikkaria ;). Mutta ei ole kyllä varmaan koskaan ollut lenkillä noin hauskaa :D. Ehkä kilsan jälkeen oltiin jo läpimärkiä ja kengät litisi juostessa, mutta ei siinä voinut enää ku nauraa. Juuri mitään en ees nähnyt, kun rillit oli märät ja huurussa ja ilman ei näe senkään vertaa. Kymppiä ei kuitenkaan juostu (ihan niin hulluja ei oltu) vaan juostiin seiska (alkukävelyineen) 42.36.

Yhtään kuivaa vaatekappaletta ei päältä kyllä lenkin jälkeen löytynyt ja pakko oli painella suoraan kuumaan suihkuun, ettei tule vilu, mutta oli se sen arvosta!
Houkutteleva sää ja syksyn eka lenkki pitkissä lahkeissa ja hihoissa

Before...

ja after. Hymy ei näillä mimmeillä helpolla hyydy :)
Eilisen lenkin jälkeen alko kyllä todella etureisissä tuntumaan, että neljään päivään on juostu 3 lenkkiä ja lähemmäs 40 kilsaa. Mies totesi siihen (vitsillä), että ajattele jos olisinkin juossut sen yhtenä päivänä, että meinaatko luovuttaa? Ja vastaus oli, etten todellakaan! Kuulemma oli vähän hullua hommaa lähteä tolla säällä juoksemaan ;).

Tänään sitten salille pitkästä aikaa. Kainon toiveen esitin kaverille, ettei kamalasti rääkätä mun jalkoja... Toivottavasti ees johonkin siellä kykenen!

Mutta hauskaa loppuviikkoa :)

maanantai 18. elokuuta 2014

Vielä pikkuisen pidemmälle

Moikka

Viime viikko oli juoksun suhteen tosi hyvä. Enkat tosiaan meni rikki nopeudessa ja sit pitkiksellä myös pituudessa :).

Viime aikoina oon osittain helteiden, osittain aikataulujen takia juossut aika myöhään lenkkini ja lähtenyt yleensä aikasintaan klo 20. Pitkikselle päätettiin lähteä kuitenkin jo puol viiden maissa, kun ei ollut kuitenkaan ihan hirveen kuuma ja kiva olis, ettei aina menis hirveen myöhään se kotiin pääsy.

Pääsin lähtemään pikkusen aikataulusta myöhässä ja juoksin ekat pari kilsaa tapaamispaikalle pikkusen reippaammin. Juoksin taas repun kanssa, koska totesin, ettei noi pienet juomavyön pullot riitä mihinkään. Lisäksi otin tällä kertaa mukaan tavallista vettä ja toiseen pulloon suolavettä.

Juostiin samaa reittiä kuin viimeksikin, mutta nyt vaan siellä kääntöpaikalla mentiin pikkasen pidemmälle ja lenkin pituudeksi tuli 22,4 km. Se on siis pisin ikinä. Mentiin vähän reippaammin kuin viimeksi ja matkaan meni aikaa 2.28.30 keskivauhti 6.38min/km eli siis ihan pikkusen suositusta nopeempaa. Juoksin kyllä ekat ja vikat 2 km vähän nopeampaa, joten se varmaan nostaa tota keskinopeutta pikkasen. Keskisyke oli 160 ja maksimi 178. Eli pikkasen matalammat sykkeet kuin viimeksi, vaikka vauhti oli pikkasen kovempi. (165 ja 183 oli viimeksi)

Juoksu tuntui muuten hyvältä, mutta jossain 15 km kohdalla huomasin, että sukka hiersi/hautoi inhottavasti oikeen jalan isovarvasta. Noi juoksusukat on aika paksut, joten ehkä johtu siitä. Täytyy seuraavalle pitkikselle ottaa toiset sukat.

Juoksun jälkeen etureidet oli aika jäykät ja tänään kanssa  tuntuu, että juostu on. Tänään pidän lepoa ja tiistaina varmaan sit taas juostaan. Tälle viikolla on saatava ainakin kymppi ja seiska mahtumaan, vitonenkin olis ohjelmassa, mutta jos en ehdi sitä juoksemaan, niin sitten se saa jäädä. Ehkä sen vois sitten perjantaina vaikka aamupäivällä juosta? Salillekin olis kiva ehtiä. Viikonloppuna en siis urheile ollenkaan.

Oon jotenkin ollut ihan fiiliksissä ja maraton paljon ajatuksissa viikonloppuna. Varmaan johtuu siitä, että viikonloppuna juostiin HCM ja miesten EM-maraton. Kyllä se on hienoa nähdä,miten upeita juoksijoita maailmassa onkaan. Telkusta seurasin maratonlähetystä ja oli aika jännä kyllä! Ihan liikutuin, kun voittaja juoksi viimesiä kilsoja ja tuli uudella enkalla maaliin.

Veikkaan kyllä, että jos ja kun mä sen maratonin selvitän hengissä, niin omat fiilikset on ku maailmanmestarilla konsanaan. ;)Se aikahan ei tule mikään huippu olemaan missään nimessä, mutta olen mä silti oman elämäni maailmanmestari ja voittanut sen naisen, joka ei uskonut koskaan moiseen pystyvänsä. Mutta ehkä nyt ei kannata vielä näin pitkälle miettiä. Lokakuuhun on vielä pitkä matka (vaikka ei tässä oikeesti ole ku alle 2kk enää) ja siinä matkallakin voi tapahtua vaikka mitä. Periksi en kyllä anna, ellei oikeesti sitten kroppa tee totaalista stoppia.

Kivaa viikkoa :)

perjantai 15. elokuuta 2014

Enkat paukkuu, pam!

Moikka!

Lämpötila laski sen 10 astetta, niin johan alko löytyä mun tossuista vauhtia! (On muuten ihan parhautta noi uudet kengät)
Maanantaina kuitenkin ensin kävin vaan sauvalenkillä ajatuksena palautella sunnuntain pitkikseltä. Jalat oli ihan ok, tosin kauheen kiva ei ollut mennä rappuja alaspäin.  Ei siis onneks mitään pahempia jumeja tullut, mutta tiistaina pidin kunnon lepopäivän kuitenkin.

Keskiviikkona mulla olis ollu hölkkä vitonen, mutta kaveri meinas että vois vetää sen kovaa. Mulla oli jalat jo ihan hyvässä hapessa, joten ajattelin, että why not. Ja niinhän siinä sit kävi, että vitonen meni alle puoleen tuntiin, tarkalleen 28.50! Ja omituisinta oli se, että kun keskivauhti oli 5.46/km, niin musta tuntu, että kovempaakin olis voinu mennä?! Ihan kevyesti pysty samalla juttelemaan ja juoksu rullas tosi hyvin! Keskisyke oli 165 ja max 183. No, lenkin jälkeen oli niin hyvä fiilis ja en oikein meinaa tajuta, että en ollu ihan kuollu ton jälkeen!

No, eilen sitten pistettiin pikkasen  paremmaksi. Saman kaverin kanssa, jonka kans viime viikolla mentiin reilu kymppi ja tuntu niin tuskaselta se 6.44min/km, päätettiin, että nyt koitetaan vetää se kymppi siihen tuntiin tai jopa alle, koska ihan kohtahan ollaan jo Midnight Runin viivalla. Tälle lenkille lähdettiin siis aika eri asenteellakin, kun viime viikolla oli enemmänkin sellanen "no katotaan mitä tästä tulee"- meininki. Ihan reipasta vauhtia lähdettiin sitten juoksemaan ja juttukin luisti hyvin sen 8.5km. Sit otettiin vähän spurttia viimeseen 1,5 kilsaan niin, että rapa roisku ja sykkeetkin komeesti 195! Ja vitsi me tehtiin se! Kymppi meni alle tuntiin, tarkalleen 57.39 siitä kun laitoin mittarin päälle! Ja voi vitsi, että oli loistava fiilis sen jälkeen!!!! Mä tein jotain sellasta, mitä oon pitkään vaan haaveillut! Nyt on aika hyvä fiilis kyllä lähteä hakemaan ekaa virallista kympin aikaa parin viikon päästä! Tosta matkasta vielä osa oli soraa ja metsäpolkua ja sielläkin pysy vauhti aika kivasti, koska hitain kilsa oli 6.08 ja nopein 5.08! En ees tiennyt, että musta tollasia vauhteja irtoaa :D. Ne on varmaan ne uudet tossut ja hyvä seura!

 Mulla on siis oikeesti maailman ihanimmat lenkkikaverit <3 <3 <3. Juoksu olis niin paljon tylsempää ilman heitä! Ja täytyy kyllä olla super ylpeä molempien lenkkien seuralaisista, aivan huikeita mimmejä molemmat! Niin ja pitkiksellekin on jo treffit sovittuna sunnuntaille, mutta sinne lasketaan suosiolla vauhtia, vaikka siitä mimmistä olis kyllä vetämään totakin vauhtia, mutta mä jäisin kyllä rannalle ruikuttaa :D.

Nätisti sävy sävyyn paita ja naama :D


Nyt siis ansaitusti pari päivää lepoa. Sunnuntaina pitkis, joka on siis taas puolikas. Ens viikolla mulla on taas kevyempi viikko ja pisin lenkki on kymppi. Se onkin aika hyvä juttu, koska viikonloppu menee muissa merkeissä, enkä ehdi treenaamaan, joten lenkit tulee sitten alkuviikkoon. Jos tekee tiukkaa niin skippaan sitten sen vitosen, mutta eiköhän se jotenkin onnistu.

Midnight Run- viikolla täytyy kans vähän kikkailla ja pitkis varmaan juosta jo tiistaina, jotta ehtii palautua ja levänneillä jaloilla sitten juosta eka kympin kisa :). Onneks tulee viikonlopusta alle lepopäiviä, niin eiköhän se pitkis tiistaina irtoa. Ja sillon ollaankin sitten ihan tuntemattomilla vesillä, koska ekaa kertaa matka on yli puolikkaan. Mutta palataan siihen sit lähempänä.

Nyt mä alan kyllä taas Gradu-hommiin. Tällä viikolla oon saanut kyllä ihan kiitettävästi aikaseksi, vaikka vähän epäilinkin, ettei loman jälkeen oikein hommat lähde käyntiin.

Kävin keskiviikkona kampaajalla ja leikkasin hiukset reilusti lyhyemmäksi. Kampaajalta sain kyllä niin suoran kommentin, kun kerroin, että treenaan nyt maratonille: "Et sä kyllä ihan järkevä ole!" Ei siinä voinu ku nauraa ja sanoa, että en kyllä taida ollakaan :D.
uus tukka :)
Hauskaa viikonloppua :)

maanantai 11. elokuuta 2014

Kesän pisin lenkki (ja oikeestaan pisin ever)

Heipparallaa

Kuten huomaatte, selvisin pitkiksestä hengissä ;). Koitin valmistautua pitkikselle mahdollisimman hyvin sekä syömisten ja nesteytyksen että levon suhteen ja mielestäni onnistuinkin ihan hyvin.

Lepoa ennen pitkistä kertyi siis jopa kolme päivää eli todellakin tuoreilla ja levänneillä jaloilla pääsin juoksemaan. Lauantaina koitin jo juoda mahdollisimman paljon ja ostin jopa nyt sellasta Dexalin tankkausjuomaa, jota join yhteensä litran ennen lenkkiä, puoli litraa jo edellisenä iltana ja toisen puoli litraa pitkin päivää eilen. Halusin kans varmistaa tolla lauantain testillä, ettei se ainakaan suoraan pistä vatsaa sekasin ;).

Hiilaritankkausta tuli tehtyä kun oli synttäritarjoilut niin hyvät kaverin pojan juhlissa ja pienen palan kakkua otin tyttären kaverisynttäreilläkin sunnuntaina.( Ja vähän muutakin herkkua kyllä pitkin viikonloppua, tunnustan). Sunnuntaina söin reilusti hiilareita ruualla ja join paljon vettä. Ja lenkin jälkeen join myös tota juomaa puoli litraa ja söin vaikka ja mitä :D

Mun kengät tuli perjantaina, mutta en ehtinyt sitten mitään kummempaa sisäänajoa niille viikonloppuna tehdä kuin ainoastaa pidin jalassa kotona. Pähkäilin sitten, että kumpi on tyhmempää, juosta niillä vanhoilla, joissa vaimennus on parhaat päivänsä jo nähnyt vai lähteä tuliterillä? Päädyin siihen, että juoksen uusilla ja laitan vanhat siihen juuriostettuun juoksureppuun ja vaihdan sit jos siltä tuntuu. No, ei tuntunut missään vaiheessa ja juoksin koko matkan uusilla, joten kai ne on nyt sit sisäänajettu ;). Olin niiden suhteen aika luottavainen kyllä, kun merkki on tuttu ja ei noi vanhatkaan ole hiertäneet ku huonon sukkavalinnan takia ja toki pidemmillä saattanut tulla joku pieni rakko, kun on sukka ollut jotenkin rutussa tms. Varpaatkaan ei tullut kipeiksi!
Mun uudet ihanat <3
Lähdin kotoa puolen kasin maissa hölköttelemään meidän tapaamispaikalle. Asutaan kaverin kanssa sillai kätevästi, että meille tulee tapaamiskohtaan kummallakin suunnilleen saman verran matkaa, eikä kummankaan tartte siis juosta väärään suuntaan tai myöskään sit niin, että lenkki päättyis toisen kotiin ja toinen joutuu vielä yksin jatkamaan, vaan molemmilla sitten vielä pari kilsaa yksin juostavaa kotimatkallakin. :) Olin suunnitellut uuden reitin, joka juostiin sitten molempiin suuntiin. Reitti oli kiva ja mukava saada vaihtelua, vaikka osittain oli tuttuja paikkoja kyllä molemmille.

Vauhti ei ollut huima, n. seiskan kilsoja juostiin ja koko ajan oli hyvä fiilis ja pystyttiin juttelemaan. Vauhti oli itseasiassa melkein sama ku mun ekalla puolikkaalla ja nyt kyllä huomasin konkreettisesti, miten kauas siitä on tultu. Vajaa vuosi sitten se oli mun maksimisuoritus ja nyt oli kuitenkin koko ajan aika leppoisa fiilis juosta, vaikka toki jaloissa ajoittain painoi,mutta koko ajan pystyttiin puhumaan, mikä ei olis todellakaan varsinkaan loppuajasta tuolla ekalla puolikkaalla onnistunut.

Oli vielä hauska, kun joku tuntematon lenkkeilijämies tervehti meitä vastaantullessa. Tuli jotenkin mukava fiilis ja semmonen olol, että näytettiin vissiin juoksureppuinemme ihan oikeilta juoksijoilta ;) (meillä siis oli samanlaiset reput kaverin kanssa). Monesti tekee itekin mieli hymyillä tai pienesti moikata kanssalenkkeilijöille tsempiksi, mutta yleensä kaikki tulee vastaan sen näkösinä, että parempi vaan antaa olla. Musta se olis ihan hauska tapa juoksijoidenkin piireissä ja siitä vois saada vähän tsemppiä jos on vaikka just vaikeet hetket menossa eikä meinaa jaksaa, kun toinen vaikka edes pienesti hymyilis ja nostais vaikka peukun. 

Mutta siis yhteenvetona: Tosi hyvä pitkis! Aika 2.30 ja matka 21,5km keksivauhti 6.59. Keskisyke 165 ja max 183. Superkuukin vielä valaisi meidän matkaa :)

Vähän se kuukin pilkistää puiden takaa

Tänään taidan käydä vaan vähän palauttavalla sauvakävelyllä vaihtamassa juorut kaverin kanssa ;). Jaloissa tuntuu kyllä, että eilen on juostu, mutta ei pahasti kuitenkaan.

Viime viikolle liikuntaa kertyi siis noi kolme lenkkiä, kilsoja 39 ja kaloreita palo aika reilusti
Viikon kalorit
Tällä viikolla olis luvassa sama setti ja toivottavasti joku salitreenikin mahtuis aikatauluun.
Huomenna alkaakin sitten tässä talossa arki ja loppurutistus Graduun ja valmistumiseen.

Kivaa viikkoa :)


torstai 7. elokuuta 2014

Hellelenkkejä ja pitkiksen jännäilyä

Moikka!

Sunnuntain laiskuus meni onneksi ohi ja maanantaina käytiin kaverin kanssa juoksemassa. Taas syytän tätä hellettä, mutta kyllä tuntu raskaalta taas vaikka vauhti ei ollut hurja ja sykkeetkään ei kovin korkeella olleet, keskisyke 148 ja max 188 (lopun spurtissa). Ei oltu päätetty mikä matka juostaan ja päätettiin, että mennään fiiliksen mukaan ja päätetään matkalla. Juostiin sitten seiska ja tuntu kyllä että siinä oli ihan riittävästi. Kivaa, kun on lämmin, mutta voisko illat jo viiletä? Kun ysin aikaankin on vielä yli 25 astetta, niin kyllä mulla ainakin vaikuttaa juoksuun. Ehkä en myöskään juo tarpeeksi päivällä vaikka kuinka yritän. Tänään käyn kyllä illalla kaupassa etsimässä itelleni jotain urheilujuomaa kanssa. En tiedä juonko lenkillä sitä (koska vatsa ei vältsiin kestä), mutta jos vaikka sais päivän aikana ja lenkin jälkeen sillä tankattua ja tarpeeks suoloja, koska se on varmaan se toinen ongelma.

Eilen päästiin kuukauden tauon jälkeen kaverin kanssa yhdessä lenkille. Ollaan molemmat menossa Midnight Runille (joka on siis jo ihan kohta!!!) ja päätettiin juosta kymppi (tai ainakin yrittää) mutta pidettiin vauhti maltillisena. Lähtiessä oli vieläkin 27 astetta, mutta onneks ei enää aurinko porottanut, kun vasta ysin maissa lähdettiin liikkeelle. Lopulta juostiin melkein 11 km, mutta kyllä toikin lenkki raskaalta tuntui. Mä en kuitenkaan suostu uskomaan, että mulla olis voinu kunto noin paljon huonontua, kun ei tässä ole kuitenkaan kauheesti lenkeistä lintsattu, huononakin viikkona pari lenkkiä tai ainakin jotain korvaavaa.

Olin päivän aikana juonu kyllä (taas) vähän huonosti, kun oltiin kyläilemässä koko päivä. Lisäksi tein taas fiksuna täysjyväspagettia enkä ehtinyt pitää ku pari tuntia väliä ruuassa ja lenkissä ja vatsanväänteitä se sitten tiesi. Tällä kertaa selvisin kuitenkin lenkin loppuun, mutta illan oli kyllä hutera olo ja vatsa kipeä. Nestehukkaa ja suolan puutosta kaiketi. Tänään ostin sitten tavallista makaronia ja teen sitten vaikka sitä ennen pitkistä.

Lenkin jälkeen hymyilytti kuitenkin vielä
Lenkin jälkeinen hikinauha kuva :)
Nyt en sit oikeen tiedä miten teen muiden viikon treenien kanssa. Melkein olis tänään tehtävä jos meinaa, kun haluisin kyllä pitää pari lepopäivää ennen pitkistä. Tai sitten vaan juoksen ja jää lihaskunnot ens viikkoon. Saan salikaverinkin sopivasti lomailemasta, niin sujuu sekin rattosammin :)

Tänään käytiin lasten kanssa Lidlissä ostamassa juoksureppu, caprit ja juoksusukat. Olis ollu paitoja ja toppejakin, mutta jätin ne nyt ostamatta kun niitä mulla on aika hyvin. Ja kohtahan saan se aivan ihanan lohenpunaisen Midnight Run-paidan :D. Se ei siis todellakaan ole mun väri. Just mun tuuria, että on taas joku punasen sävy. No, se kai uppoo niin monelle muulle kuitenkin ja ehkä mäkin opin sen kanssa elämään- tai ainakin voin tunnin sillä juosta ;D.


Kyllä vähän hirvittää se pitkis, kun noi lyhyemmätkin on ollu niin raskaita. Pitää nyt ainakin tankata hyvin nestettä ja ruokaa, ettei ainakaan siihen kaadu. Uudet kengät ei oo vielä tullut, joten noilla vanhoilla sen joutuu juoksemaan :/. Kuulemma on viimenen päivä sieltä lähtenyt, että toivottavasti viimeistään alkuviikosta olis täällä. No seura on ainakin priimaa, joten eiköhän me toisemme saada tsempattua lenkki loppuun <3.

Palaillaan sitten maanantaina pitkiskuulumisilla, jos siitä kunnialla selviän :D.

maanantai 4. elokuuta 2014

Päivä, jona en jaksanut lähteä lenkille

Terve

Viime viikon treenisaldo ei ole kovin kummonen: 2 lenkkiä, vitonen ja seiska. Ne sain juosta kivassa seurassa. :) Tuo seiska olis pitänyt olla kymppi, mutta lenkille lähtö veny sen verran myöhään, että lopulta mentiin vaan seiska. Powerikin jäi, koska onnistuin telomaan jalkapöytäni tytön potkulaudalla sen verran kipeesti, että oli pakko pitää päivä lepoa.

Kovasti oli eilen tarkotus juosta sitten kymppi, mutta olin vaan niin kertakaikkisen väsynyt, että en vaan jaksanut enää 22 aikaan lähteä yksin juoksemaan. Oltiin eilen perheen kanssa Korkeasaaressa ja siellä tuli käveltyä kolmisen tuntia. Kun päästiin kotiin, oli hirveä nälkä ja piti syödä ruokaa ja sit kello olikin jo kahdeksan, joten aikasintaan 22 olis onnistunut lenkki. Ruuan jälkeen röhnötin sohvalla ja vissiin nukahdinkin, kun heräsin siihen, että poika läsäytti Muumi-läppärin mun naamalle :(. Pitkään aikaan ei ole lenkki tosta syystä väliin jäänyt, mutta nyt sitten tapahtui sekin.

Saattaa toki olla, että noi viikonlopun riennotkin vähän verotti. Juhlittiin ystävien kanssa ihan huolella ystävän kolmekymppisiä ja siellä kyllä ainakin vatsat tuli treenattua, kun naurettiin koko ilta niin, että vatsaan sattui ja posket oli ihan kipeenä :D. Ystävät on parhautta <3. Reippaina tyttöinä käveltiin myös yöllä kotiin.

Mutta joo, viime viikko on siis enemmän keskittynyt tankkaamiseen ja laatuaikaan perheen ja ystävien kanssa. Onneksi on tullut myös käveltyä aika paljon. En ole edes vaa'alla viittinyt käydä, kun tuskin se ainakaan vähemmän näyttää ku alkuviikolla :p.

Katselin tossa viikolla muuten itseäni ja totesin, että mähän näytän jo ihan hyvältä vaikka edelleen on vatsassa löysää ja jenkkakahvatkin löytyy. En vaan jaksa keskittyä etsimään virheitä ja kohtia, joista en tykkää itsessäni. Koskaanhan en kuitenkaan täydelliseksi tule ja aina löytyisi jotain minkä tahtois muuttaa.
Minä
Tällä viikolla pitäis juosta 21 kilsan pitkis. Myöhäiseksi taitaa sekin lenkki mennä, kun viikonloppuna on taas juhlia ja hellettäkin piisaa. Kyllä mä välillä mietin, että selviinkö oikeesti ikinä siitä maratonista? Virallista ilmottautumista en ole muuten vieläkään uskaltanut laittaa, mutta ehtiihän sen. Tossa ei ihan hirveen korkeeksi hinta nouse kuitenkaan.

Toivottavasti tästä viikosta tulee edeltäjäänsä parempi treenien suhteen. Kaiken muun suhteenhan se olikin yksi kesän parhaista.:) Välillä sitä kai elämässä voi tehdä muutakin kun treenata?
Laitan loppuun vielä muutaman kuvan viikonlopulta.
Tää kaveri oli jopa näkyvillä eilen

pikkupanda <3

Eväshetken maisemat

Lauantain aamupala :D

Perjantailta poseerausta

Selfie matkalta

Kengät ja varpaat sävy sävyyn