sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Espoon Rantapuolikas, paluu puolikkaan kuntoon :)

Moikka!

Tässäpä vähän rapsaa eiliseltä Espoon rantapuolikkaalta. En ole siis juossut puolikasta sitten HCR 2015, koska viime syksy meni puihin (oli tarkotus sillonkin juosta tuolla puolikas vikana kovana ennen maraa, mut jäi kumpikin juoksematta) ja HHM oli myös DNS kun olin kipeä.

Pitkiksiäkään en ole kovin montaa tänä vuonna juossut, joten kieltämättä mua vähän jännitti, että pääsenkö maaliin.

Hirveesti en viikolla ehtinyt koko puolikasta miettiä. Koitin vaan muistaa juoda päivän aikana tarpeeksi viikolla ja huolehtia syömisistä. Keskiviikkona kävin hölkällä ja sykkeet oli suht matalalla. Jalat tuntu aika tönköiltä kyllä. Viikolla tuli myös käveltyä tosi paljon.

Perjantaina kävin hakemassa mun ja kaverin kuoret ja paidat Otahallilta, eikä tarttenut siellä jonotella.

Lauantaina heräsin kasin jälkeen, söin aamupalan ja join pitkin päivää vettä. Lähtö oli vasta 15.15 niin ehti syödä myös lounaan. Tuttu kisajännitys kyllä oli päällä ja jotenkin tää kyllä jännitti nyt aika paljonkin. Kotoa lähdin puoli kahden maissa ja kahden aikaan tavattiin kaverin kanssa paikanpäällä.



Näin Katjun Otahallilla ja juteltiin siinä hetki. Katju tekikin taas enkat! On se kova mimmi kyllä, onnea :) Käytiin pukkarissa vaihtamassa kamat ja vessan kautta tavarasäilytykseen. Meidän ajotus oli kyllä täydellinen, koska missään ei tarttenu kauaa jonotella. Meidän jälkeen kyllä alkoi jonoa kertyä. Mentiin sitten vielä lämmittelyyn ja kentällä näinkin pari tuttua, lämmiteltiin vähän lisää ja sitten lähdettiinkin pikkuhiljaa lähtöpaikalle.
Ennen lähtöä.

Me lähdettiin ihan loppupäästä tokaa lähtöä. Ehkä olis voinut mennä pikkasen edemmäskin, koska eka kilsa meni tosi rauhallisesti. Fiilis oli alusta asti tosi hyvä ja olin vaan jotenkin super onnellinen, että olen siinä ja juoksemassa puolikasta pitkästä aikaa <3. Kilsat meni tosi nopeesti ja oltiin ihan sopivassa vauhdissa. Taktiikka oli ottaa alkuu iisimpää ja kiristää sitten puolen välin jälkeen. Eka kymppi juostiin myös kaverin kanssa yhdessä ja sen jälkeen lähdettiin omaan tahtiin.

Mulla tulee yleensä 14 kilsan paikkeilla sellanen tuska ja epätoivo. Tuntuu aina, että en koskaan pääse tavoitteeseen ja vauhti hidastuu vaan. Nyt sitä ei tullut! Ehkä johtui siitä, että olin niin rennolla fiiliksellä, ilman kovia tavoitetta juoksemassa. Koitin muistaa hymyillä kaikille kannustaneille ja nostin peukun pystyyn :). Olikohan se n. 15 (tai 16 ) kilsan juomapisteellä, kun oli yks entinen oppilas jakamassa vettä ja ilo ja yllätys taisi olla molemminpuolinen siinä kun ojensi vesimukin mulle :). Siitä sai taas voimia jatkaa. Perheen olin pyytänyt n. 17 kilsan tienoille ja siellähän ne odottelikin. Näin jo kaukaa ja vilkuttelin sieltä. Olin juossut koko matkan Compeed-putkilo kädessä, joka lensi jo alussa mun FlipBeltistä ja en sit sitä jaksanut takas laittaa. Annoin sen tytölle poika antoi mulle kukan (kuihtuneen kyllä). Se kädessä juoksin sitten loppumatkan <3.

Vika mäki Otaniemessä oli pakko kävellä, koska pohje tuntui kramppaavan. Siinä vaiheessa mun takaa tuli entinen työkaveri, joka tsemppas mua! Hän oli juoksemassa kokonaista ja tosi hyvässä kunnossa paineli menemään! Sit mä sain vielä jonkunlaisen vauhdin päälle ja vika kilsa olikin nopein. Perhe oli vastassa lähdön kohdalla ja sain siitä vielä vikat tsempit yrittää jotain loppuspurttiakin.

Maaliin tulin ajassa 2.23.24 ja maaliviivan ylitin kun luureista alkoi soida mun lemppari Laten uudelta levyltä <3.

Maalissa olin väsynyt mutta onnellinen! Aikaan oon tyytyväinen näillä lähtökohdilla. Olis tosta varmaan saanut vähän kiristettyä jos olis sen ekan kilsan päässyt juoksemaan omaa vauhtia ja jos ei olis rauhassa juonut joka pisteellä kävellen, mutta hällä väliä. Juoksu oli kivaa, mulla oli hyvä fiilis ja mä pääsin maaliin about tavotteessa kuitenkin :). Toisen geelinkin olis voinut ottaa, mutta en sit jaksanut alkaa sitä kaivamaan vyöstä.

Mitalin nappasikin mun poika, joka ilmoitti voittaneensa kisan :D.

Tapahtuma oli kyllä hyvin järjestetty, ilma täydellinen, kannustajia kivasti, reitti kiva ja paidastakin tykkään tosi paljon. Maalista sai ison kassin kaikenlaista mukaansa! Ens vuonna uusiks!

Onnea kaikille maaliin päässeille ja hienoja aikoja tehneille. Upeasti siellä moni tuttu juoksikin! <3

Illalla särki jalkapohjia ja tänään kyllä tuntee juosseensa, mut niin kai pitääkin :)

On se juoksu kyllä vaan parhautta <3




sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Midnight Run 2016- märkää menoa

Heippa pitkästä aikaa!

Kesä meni näköjään blogihiljaisuudessa, eikä tässä töiden alettua elokuun puolivälissä ole ollut juuri aikaa, eikä energiaa istua koneelle kirjoittamaan. Kesällä on kuitenkin tullut juostua, mutta todella fiilispohjalta ja mukavuusalueella on menty. Midnight Runille olin kuitenkin toukokuussa ilmoittautunut, joten kyllähän sinne lähdettävä oli :).

Kesän kovat treenit voi varmaan laskea yhden käden sormilla ja saattaa jäädä niistäkin yli, joten sanomattakin selvää on, että enkkajahtiin ei tällä kertaa menty. Toisaalta aika vapauttavakin tunne, kun ei ollut suurempia paineita ajasta. Jotain osviittaa koitin katsella juoksuindeksien perusteella ja ajattelin, että siitä sais jonkinlaisen tavoiteajan kuitenkin. Paineita en siitä kuitenkaan ottanut.

Tiistaina käytiin illalla juoksemassa kaverin kanssa vitonen aika vaihtelevilla vauhdeilla. Oli ihana juosta viilenevässä ja hämärtyvässä illassa. Viikko oli taas aika kiireinen joten hirveesti ei ehtinyt lauantain juoksua miettiä. Osallistujapaketin hain keskiviikkona ja paita on kyllä tänä vuonna ihan mun värinen :)

Lauantaiksihan sitten luvattiin sadetta. Forecan mukaan juoksun aikana piti olla vain ajoittaista sadetta, mutta kovin jatkuvaa se kyllä oli :). Vaihtovaatteet pakkasinkin mukaan, mutta pyyhettä en tietty muistanut sitten ollenkaan... että eipä hirveesti ollut niistä hyötyä. Juoksuasuksi laitoin pitkät trikoot ja kisapaidan.Oli hyvä valinta.


Kisapaikalle saavuttiin kasin maissa ja jonkin aikaa hengailtiin Portsussa kunnes lähdettiin kertakäyttösadetakeissa Senaatintorille. Siellä hetki kierreltiin ja kisafiilis alkoi nousta. On toi kyllä tapahtumana aina yhtä huippu, säässä kuin säässä. :)


Juoksu sujui ihan kivasti alusta asti. Alkuun koitin väistellä lammikoita, mutta aika pian totesin että ihan turhaa, kun tossut kastuu joka tapauksessa ja menee vaan turhaa energiaa siihen loikkimiseen. Matkalla oli taas kivoja viihdykkeitä ja kiva fiilis. Oma juoksu kulki ihan hyvin, joskin koko ajan oli sellanen fiilis, että hirveesti ei ole kyllä varaa kiristää. Kaverilla oli ihana tsemppifiilis päällä koko matkan! Vesisade ei haitannut, lähinnä nauratti. Kilsat meni taas tosi nopsaan ja kasin jälkeen oli jo fiilis, että menipä tosi äkkiä. Sit oli tietty vielä ne kaikki vikan 1,5km mäet edessä. Ne toki vähän hidasti menoa, mutta loppusuoralle otin kyllä sitten vielä spurtin ja maaliin tulin ajassa 1.03.27. Oon aikaan tosi tyytyväinen ja se oli vielä kolme sekkaa parempi kuin mitä juoksuindeksi ennusti :). Aika hyvin se siis sen arvioi!

Haettiin sitten vielä banskut ja muut ja lähdettiin portsuun hakemaan kamoja. Vaihtovaatteiden vaihto ei tosiaan hirveesti auttanut kun kroppa oli litimärkä. Jokainen vaatekappale oli aivan läpimärkä juoksun jälkeen. Mahtaakohan noi kengät ikinä kuivua :D.


Kannustus oli taas säästäkin huolimatta loistavaa! Kiitos jokaiselle säätä uhmanneelle <3.

Jännää miten tuo aika tuntuu paremmalta kuin viime vuoden enkka, vaikka oli kuitenkin yli tunnin (lähes saman ajan juoksin 2014 puolikuntoisena Rantakympillä). Näillä treeneillä ei kuitenkaan voi olla muuta kuin tyytyväinen ja oli kiva taas käydä juoksemassa ja käydä paikassa nimeltä epämukavuusalue.

Kahden viikon päästä sitten Rantapuolikas. Sinne mennään kanssa rennolla fiiliksellä. Ei enkkajahtia, mutta taidan taas tavoitella sitä indeksin ennustamaa aikaa :)