Happohyökkäystreeni Vauhtisammakon tyyliin :)

Moikka!

Mitäs kuuluu? Mä tässä ihmettelen, että minne se ihana kevät katosi? Ulkona on kylmä ja tuulee niin, että tukka lähtee ja luntakin satoi eilen.
Onneks tiistaina oli kuitenkin vielä kiva sää treenata, kun pääsin pitkän tauon jälkeen juoksukoulun yhteistreeneihin.

Nähtiin Hannan kanssa Pasilassa ja hölköteltiin siitä Lintsin parkkikselle ihanaa auringonlaskua ihastellen <3

Auringonlasku

Harmi, että itse treeniä ei enää valoisassa ehditty tekemään, mutta ens viikolla päästään, koska siirrytään kesäaikaan :)

Meille oli jo kerrottu, että tiedossa on "happohyökkäystreeni", mutta sen enempää ei tiedetty mitä tuleman pitää.

Hölköteltiin porukassa eläintarhan kentän tienoille, jossa ensin käytiin läpi ylä-ja alamäkitekniikkaa ja otettiin muutama mäkiveto ylä-ja alamäkeen. Alamäkijuoksu oli aika pelottavaa, kun nimenomaan sanottiin, ettei saa jarrutella, vaan pitää vaan rullata, koska alamäen tarkotus on nostaa vauhtia ja käyttää siihen mahdollisimman vähän energiaa. Isommassa alamäessä ensin vanhasta tottumuksesta vähän himmailin, mutta sitten päätin, että annan vaan mennä ja se olikin ihan kivaa. 

Sitten olikin vuorossa se varsinainen happohyökkäys, vaikka kyllä mä sain sykkeet aikas korkeelle ihan siinä ylämäessäkin, kun oli eka kovempi treeni pitkään aikaan. Ja siis kyllä se syke mäkivedoissa vähintään  maksimia aina paukuttaa.

Mentiin siis Eltsun kentälle ja meillä oli treeni, jonka nimi on "kakskytkymppi". Homman nimi oli siis se, että 20 sekuntia mennään täysillä ja 10 sekuntia kävellään ja sama toistetaan 20 kertaa. Meinasin kyllä kuolla ja jäin kyllä porukan hännille, mutta omaan tasooni ja pitkään taukoon nähden pääsin kuitenkin aika kovaakin :). Sitten käveltiin hetki ja Anni totesi, että vedetään sama vielä 10 kertaa. Tällä kertaa vaan mentiin vähän vauhtien mukaan eri radoille. Ja ei se tietty siihenkään loppunut vaan vedettiin vielä 5 kertaa, eli yhteensä 35 kertaa. Voin kertoa, että kyllä hapotti ja takareidet varsinkin huusi hoosiannaa! Mutta oli kyllä siistiä, vaikka olikin kamalaa. Yksin ei tulisi IKINÄ tommosta tehtyä ja pakko oli aina koittaa vähän pinnistää kovempaa, vaikka tuntui, että ei enää jaksa.

Sit hölkättiin vielä takas lähtöpaikalle ja me vielä Hannan kanssa junaan. Matkaa kertyi yhteensä vajaa 9 km.

 Eilen ja tänään on kyllä tuntenut tehneensä. Huomenna ajattelin tehdä jonkun omatoimitreenin ja sitten varmaan sunnuntaina juosta pitkiksen pitkästä aikaa :). Mutta olipa kyllä kivaa päästä taas treenaamaan oikein kunnon rankka treeni :)

Huomenna on taas perjantai! Viikot juoksee hirveetä vauhtia. Hauskaa viikonloppua siis :)