Midnight Run -fiiliksiä

Terve!

Eilen oli tosiaan se odotettu Midnight Run ja mun eka kympin kisa, koska Naistenkympillähän ei ajanottoa ole.

Päivällä jo puhelin sauhusi ja viestiä vaihdeltiin kavereiden kanssa, kun mietittiin millä mennään ja laittaako pitkähihasen alle vai ei. Pari tuntia ennen kun lähdin kotoa, mua alko vähän jännittää. Ei se matka, kyllähän mä kympin juoksen helposti "välipalaksi" niinku kaveri mua tsemppas, mut jos ei meekään alle tuntiin ja sit ärsyttää?

Me saavuttiin aika isolla köörillä tapahtumapaikalla joskus 20.15 tienoilla. Otettiin ryhmäkuvat ja parit selfiet tietty ja hengailtiin hetki ennen ku lähdettiin viemään tavaroita. Viimeseen asti pähkäilin, että laitanko kuitenkin pitkähihasen alle, mutta sit päätin etten laita ja se oli kyllä hyvä ratkaisu. Suht kivuttomasti meni jonotuksetkin vaatesäilytykseen.

Lähtöalueella oli hyvä fiilis ja alkulämpässä nauratti, kun ei kauheen hyvin ollu tilaa, eikä meinannu tasapaino pysyä mukulakivillä. Jotain siinä kuitenkin heiluttiin, jorailtiin ja fiilisteltiin. Mulla oli hurja polte päästä juoksemaan, koska tiistaina olin viimeksi juossut kunnolla. Torstaina tein vain urheilukentällä pienet pyrähdykset, kun käytiin tytön kanssa treenaamassa BabyRunille :)

Ennen lähtöä oikee lonkankoukistaja tuntu vähän kipeeltä, mutta juostessa ei onneks tuntunut. Fiilis oli kyllä muuten aivan loistava ja tunnelma huikea, kun ekat ryhmät lähti juoksemaan.

Kaunista

Aikaisempi lähtö :)

Oma juoksu rullasi alusta asti hyvin, mutta ekat 2 kilsaa jouduttiin menemään aika hitaasti ennen ku päästiin juoksemaan omaa vauhtia. Oli tosi ihanaa juosta ja hyvä ystävä vierellä. Vauhti oli molemmille sopiva, joten pysyteltiin yhdessä. Välillä jouduttiin huutelemaan, kun ohituksissa hetkeks kadotettiin toisemme ja yhellä juomapisteellä jouduin ottamaan spurttia, että sain kaverin taas kiinni. Kilsamerkit tuli koko ajan nopeemmin ja nopeammin vastaan ja yhtäkkiä oltiinkin sit jo ysin kohdalla. Siinä vaiheessa todettiin, et nyt jos hävitään ni sit nähdään maalissa ja vedetään loppukiri omaa tahtia. Aika hyvin kuitenkin pysyttiin kuitenkin siinäkin vielä yhdessä, mutta lopussa kaveri veti sitten 7 sekkaa paremman ajan ku minä:) Mä juoksin kyllä lopussa oikeesti tosi kovaa ja sykkeet paukku kyllä lähellä 200. Mut ei tullu mitään hyytymistä :)

Maalissa näin eka vaan ajan 1.08 ja risat ja meinas itku tulla, kunnes tajusin et ei se tietenkään mun aika ole, vaan se oli ekasta lähdöstä alkaen :D. Mun virallinen aika oli 59.09. Ensin mä olin pikkasen jopa pettynyt, koska treenilenkki meni 1,5 minsaa nopeammin, mutta se oli kyllä noi kaks ekaa kilsaa, jotka hidasti niin paljon. Joten loppupeleissä oon kyllä tyytyväinen! VITSI MÄ JUOKSEN KYMPIN ALLE TUNTIIN! Musta on tullu yks niistä ihmisistä, joita olen ihaillut ja ajatellut, että olispa upeeta jos tohon pystyis. No näköjään pystynkin. :)

Meidän koko porukka sai muuten hienoja aikoja <3. Osa oli eri ryhmissä ja osan kadotin jo lähdössä, mutta treffattiin sitten juoksun jälkeen :) 

Tuolta lähdettiin vielä kaverin synttäreitä juhlimaan pastapartyjen merkeissä. Kotona olin vasta 3.30 ja nyt kyllä väsyttää :D

poseerausta

Mehän oltiin muuten jo eilen aamulla juoksemassa, ku tyttö osallistui BabyRuniin (Leppävaarajuoksu). Oli tosi kiva tapahtuma ja tyttö juoksi upeasti. Kannusti vielä jotain tyttökin matkalla ja oman juoksun jälkeen kannusti kaverinsa maaliin vieressä juosten. Oon niin ylpeä. <3 Ja neiti iloinen hienosta mitalistaan. Meinasi, että mäkin olisin voinut tuolta saada, kun kolme parasta palkitaan, mutta pakko oli sitten kertoa tytölle, ettei äiti nyt ihan siinä sarjassa pärjää :D.

Hieno päivä siis meidän perheen juoksijoille <3

Kolmen viikon päästä sitten Rantakympille, ehkä siellä sais vielä pikkusen ajasta pois... :) Ja ens vuonna todellakin uudestaan MNR:lle :) Mites muilla meni?

Ennen

Jälkeen