Mikä on tarpeeksi?

Oon tässä viime päivinä miettinyt mun treenien määrää. Mun unelmaviikkohan olis kolme eri pitusta -ja vauhtista lenkkiä, ainakin kerran lihaskuntoa salilla/jumpassa ja kerran viikossa joogaa.
No, jos katsoo mun kesän treenejä, niin eihän se ihan noin ole mennyt. Käytännössä sitten noin monen treenin ujuttaminen meidän viikkoon ei ole ihan helppoa, koska haluan, että meillä on myös iltoja, jolloin ollaan kaikki kotona. Ja miehelläkin toki omat menonsa, joten säätöä on välillä. Koko kesän kyllä juoksin hyvin pitkälti sen 3 lenkkiä viikossa, huonona ehkä kaksi. Kesäkuussa kävin vielä joogassa ja salilla kerran viikossa, mutta heinä-ja elokuussa en käynyt ollenkaan. Salilla en myöskään käynyt, mutta pari kertaa powerissa. Kesäkuussa vedin myös haasteet.

Kesän treenimäärät HeiaHeiasta on seuraavat:
Kesäkuu 53 treeniä 17h
Heinäkuu 35 treeniä 18h
Elokuu 30 treeniä, 21h.

Ihan hyvin siis kai. Elokuussa on juoksulenkkien pituudet kasvaneet, joten se selittää miksi mulla on enemmän tunteja, vaikka treenejä paljon vähemmän.

Juoksu/lenkkeilykilsoja mulle on tänä vuonna kertynyt HeiaHeiaan 697km. Mähän merkkasin pitkään kaikki lenkkini "lenkkeilyksi", koska en pitänyt itseäni niin hyvänä, että voisin merkata ne "juoksuksi". Sitten tajusin lopulta, kun Hanna kirjoitti blogissaan, miten suorituksista pitää iloita ja sai mut tajuamaan, että on ne mun lenkit juoksua, vaikka vauhti ei ehkä kaikkien mielestä olekaan :). Maaliskuun alusta siis kaikki lenkit on HeiaHeiassa oleet juoksuja :)

Mutta siis joo, nyt mulla on jotenkin kauhee morkkis, kun viime viikolla juoksin vain 2 kertaa! Se pois jäänyt lenkki oli vitosen hölkkä, eli ei varmaankaan mitenkään ratkaiseva mun maratonin kannalta, mutta silti se ärsyttää. Pidin ihan tarkotuksella pitkiksen jälkeen lepoa, koska en halunnut, että jalat on väsyneet kisassa. Sunnuntaina olin ajatellut sitten sen juosta, mutta aamupäivällä oltiin perheen kanssa ja illalla olin lasten kanssa kolmistaan.

No, tänään mä menen salille ja juoksemaan kuitenkin. Ja yritän nyt jotenkin päästä näistä morkkiksista yli. Helposti sitä vaan vertailee omia suorituksiaan muihin, vaikkei pitäisi, ainakaan niin, että se vaikuttaa itseen negatiivisesti. Silloin kun se motivoi ja saa itsensä yrittämään vielä pikkusen yli sen oman mukavuusalueen niin, se on ihan ok. :)

Tällä viikolla siis yritys on ainakin kova päästä tohon unelmatreeniviikkoon, mutta katsotaan kuinka käy :). Mutta ensin pitää hakea sykemittariin uus patteri, ettei jää taas tiedot tallentumatta niinku viime pitkiksellä :)

Kivaa viikkoa :)