torstai 4. syyskuuta 2014

Seikkailua pimeässä


Heippa :)

Ihan hyvin lähti tämä treeniviikko käyntiin, joskaan sitä unelmaviikkoa ei taida tästäkään tulla, koska mun ranne, joka on vaivannut jo vuosia ajoittain, on ilmeisesti suuttunut liiasta Gradun kirjoittamisesta, joten joogailut jää ainakin tältä päivältä väliin.

Tiistaina tuli kuitenkin hyvä treeni. Hölkkäsin salille ja siellä vielä pikkasen matolla intervallia ja päälle koko kropan salitreeni. Juoksureppu hoiti hommansa todella hyvin, vaikka vähän epäilin, että saanko kaikki salikamat sinne mahtumaan.
Reppu valmiina lähtöön
Ollaan tehty keväällä viimeksi tota ohjelmaa, ja pakko oli kyllä vähän nöyrtyä painojen kanssa, kun kummasti ne painoikin enemmän kuin keväällä...

Ollaan kaverin kanssa suunniteltu, että käydään juoksemassa se Rantakympin reitti kertaalleen ennen kisaa ja eilen sitten mentiin. Kun päästiin Otaniemeen ja oltiin lähdössä juoksemaan, huomattiin, että kaveri unohti sykemittarinsa. Koska homman pointtina oli mm. nähdä reitin profiili, ei auttanut kuin ajaa takaisin hakemaan sykemittari kotoa. Juoksemaan päästiin lopulta 20.30 jälkeen.

Oli jotenkin tosi kivaa juosta rantaa pitkin hämärtyvässä illassa ja auringonlasku oli tosi kaunis. Meinasin ihan pysähtyä kuvaamaan, mutta en sitten viittinyt kuitenkaan. Reitin lopussa tulee valaisematon hiekkatie, joka menee rantaa pitkin takasin Otaniemeen. Kun päästiin sinne asti oli jo aika pimeää. Meillä oli onneks yksi otsalamppu mukana, ettei ihan pilkkopimeässä tarttenut juosta, mutta ei se kyllä mitenkään hirveen hyvin valaissut.

Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun olisi pitänyt kääntyä, niin me jatkettiin suoraan! Oltiinkin siis  sillä pidemmällä reitillä. Alettiin ehkä kilsan jälkeen ihmetellä, kun ei ala vieläkään olla tutunoloista paikkaa ja pysähdyttiin katsomaan karttaa. Eipä siinä muu auttanut, kun kääntyä takaisin. Tuolla pimeellä hiekkatiellä juokseminen oli kyllä aika hurjaa, kun ei ollut edes yhtään tuttu paikka ja joutu koko ajan skarppaamaan ihan hirveästi. Mietittiin siinä sitten, että juostaanko nyt sitten ylimäärästä vai lopetetaanko siihen, kun kymppi tulee täyteen ja kävellään loppuun. Päätettiin sen kympin jälkeen sitten hidastaa vauhtia hölkäksi, koska molemmilla alkoi olla energiat jo aika vähissä. Kymppiin meillä meni aikaa 1.04, mutta toi pimeä metsäreitti kyllä hidasti vauhtia aika paljon. Keskisyke mulla oli 156 eli kohtuu kevyttä oli. Vähän kyllä loppumatkasta jaloissa painoi edellisen päivän sali.

Päästiin siis lopulta siihen oikealle reitille, mutta alko olla jo todella pimeetä, eikä oltu enää yhtään varmoja missä ollaan ja mistä pitää mennä, niin päätettiin mennä ensimmäisestä kohdasta pois, mistä päästään jollekin tielle tai talolle. Otaniemi on molemmille tuttu paikka, mutta hetki oltiin kyllä ihan pihalla, ennen ku keksittiin missä ollaan. Loppumatka sitten käveltiin ja ylimääräistä matkaa tuli 2,2 km, joista n. puolet hölkkää ja loppu kävelyä. Mutta selvittiin! Pakko oli jo miehellekin soittaa, että hengissä ollaan, mutta vähän eksyttiin. ;) Siinä kävellessä sitten kyllä todettiin, että oltais päästy perille jatkamalla vaan suoraan sitä hiekkatietä, mutta ehkä turvallisempi näin.

Mä vielä mietin siinä alkumatkasta, että olishan toi kiva reitti juosta illallakin, mutta ton metsäpätkän jälkeen oon kyllä vähän eri mieltä. Mulla oli ihan hirveä nälkä, kun päästiin autolla ja onneks mulla oli palkkari mukana, muuten olis kyllä tullut tosi heikko olo.

En tiedä oliko se edellisen päivän lenkki ja sali (vuorokausi tuli lenkin aikana treenistä täyteen ja alko paikat kipeytyä enemmän ja kotona venytellessä jo tosi kipeet), joka alko tuntua lopussa (koska alussa kulki tosi hyvin) vai veikö toi pimeässä skarppaaminen jotenkin tosi paljon energiaa, kun tuntui lenkin jälkeen tosi väsyneeltä?

Mutta olipahan seikkailu ja ei voinut ton jälkeen taas kuin nauraa :).
Onko varmasti nyt väriä :)


Ennen lähtöä- selfie



2 kommenttia:

  1. Tuttuja maisemia, kun asuin aikanaan neljä vuotta Otaniemessä. <3 Ihanat lenkkimaisemat siellä, kerrassaan!! Onneksi pääsen aina välillä vieläkin sinnepäin juoksemaan, hih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu siellä on kyllä kivat maisemat :)

      Poista

Kiva, kun kommentoit :)