Yhden lenkin viikko

Moi

Eka työviikko on takana ja melko rankka viikko olikin. Olin jo etukäteen päättänyt, että en aio ottaa liikunnasta stressiä tällä viikolla, kun päivät on pitkiä ja jopa ihan fyysisesti rankkoja (mm. muuttolaatikoiden nostelua ja purkamista). Lopputulos taisi siis olla yks super hidas 5 kilsan lenkki, koska en usko, että tänään jaksan enää tytön kaverisynttäreiden ja rääppiäisten jälkeen lähteä muualle kun nukkumaan.

Täytyy kyllä sanoa, että pehmeä lasku oli tästä viikosta kaukana :D. Tosi paljon kaikkea uutta pitäisi sisäistää, oppia tuntemaan uusi koulu ja saada luokka siihen kuntoon, että sinne voi oppilaat tulla. Onneksi meitä oli siinä hommassa kaksi ja oikein hyvää työtä tehtiinkin. :)

No siitä lenkistä sitten: ei se edelleenkään oikein kulje. Ainoa ero viime viikkoon on, että torstaina jopa teki mieli lenkille. Päätin, että yritän pitää sykkeet siinä pk1-pk2 tienoilla ja vauhti olikin sitten yli seiskan. Keskisyke tais olla lopulta 147. Mutta mun jalat, siis miten väsyneet ja painavat voi jalat olla? Mietin vaan, että en tiedä juostaanko näillä jaloilla kympin enkkaa tai edes alle tuntiin :(. Midnight Run nimittäin lähestyy hurjaa vauhtia. Oli tossa kyllä rankka päivä alla, mutta silti. Ei hyvä.

Pian jo mennään

Huomasin, että viime vuonna tähän aikaan olen kirjoittanut siitä, miten enkat paukkuu ja hyvin kulkee. Tänä vuonna on ihan eri meininki. Aloin jopa eilen miettiä, että onko jotain nyt oikeesti pielessä, kun jalat oli eilenkin tosi väsyneet kauppareissulla ja väsytti aivan järjettömästi. Eikä oikein pää toimi. Vai johtuuko se vaan tästä työn aloituksesta, kun kroppa on ihmeissään kahden kuukauden kotiäitiyden jälkeen?

Kieltämättä olen kyllä miettinyt, että mahdanko päästä maralle ollenkaan tällä menolla? Koko elokuu on hirveetä hulinaa ja illat ja viikonloput menoa täynnä. Jos ehdin juosta vaan pari pitkistä tyyliin syyskuussa ja elokuussa meen fiilispohjalta, niin onko peli menetetty? Mä en toki mitään huippuaikoja tavoittele ja riittäis että sen maran jaksaa hölkötellä vähän vajaan  seiskan vauhtia, niin pääsis siihen nelosella alkavaan. No. ilmo ei ole sisällä vielä, niin ehkä mä katson sitten lähempänä? Luovuttaminen ei kyllä kuulu mun tapoihin, mutta onko siinäkään järkeä lähteä tolle matkalle jos ei ole oikeasti ehtinyt treenaamaan?

No, kattellaan. Onhan tässä vielä aikaa. 

Eilen seurailin muutaman tutun menoa HCM:llä ja hyvin meni! Onnea kaikille maaliin päässeille, itsensä voittaneille ja enkkoja paukuttaneille! Ootte kovia tyyppejä! Lämmin sää varmasti vaatinut veronsa!

Eipä tässä kai muuta. Mä alan valmistella juhlia.

Tanja